Avioero ja Ositus

Avioliitto päättyy joko toisen puolison kuolemaan tai käräjäoikeuteen jätetyn hakemuksen perusteella tuomittuun avioeroon.

Avioeron 3 vaihetta

Avioeron hakeminen
Avioeron hakeminen

Kumpi tahansa aviopuolisoista voi hakea avioeroa käräjäoikeudelta. Hakemuksen voi jättää puolisot yhdessä tai erikseen. Toisen puolison yksin jättämä avioerohakemus annetaan toiselle puolisolle tiedoksi.

Avioeron hakeminen on kaksi vaiheinen. Ensimmäisen avioerohakemuksen jälkeen alkaa harkinta-aika, joka kestää kuusi kuukautta. Lopullista avioeroa voi hakea harkinta-ajan jälkeen, jolloin käräjäoikeus tuomitsee avioeroon. Mikäli toisen vaiheen avioerohakemusta ei jätetä, raukeaa avioeroprosessi ja avioliitto jatkuu puolisoiden välillä. Avioeron harkinta-aikaa ei kuitenkaan tarvita siinä tapauksessa, mikäli puolisot ovat asuneet yhtäjaksoisesti erillään viimeiset kaksi vuotta. Avioerosta ei voi kieltäytyä eli avioeroa ei voi estää.

Ositus ja omaisuuden erottelu
Ositus

Kun avioerohakemus on jätetty käräjäoikeuteen ja se on annettu tiedoksi toiselle puolisolle, voi kumpi tahansa tai kumpikin puolisoista vaatia omaisuuden jakoa eli ositusta tai omaisuuden erottelua toimitettavaksi. Osituksen toimittamiselle ei ole takarajaa. Osituksen toimittamatta jättäminen tai sen pitkittäminen ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukaista, koska ositus tullaan toimittamaan viimeistään toisen puolison kuoleman jälkeen, ennen kuin kuolleen puolison omaisuutta voidaan perinnönjaossa jakaa. Tällöin avioerosta on saattanut kulua vuosia, ellei vuosikymmeniä ja avioeron aikaisen omaisuuden ja sen arvojen selvittäminen saattaa olla hyvinkin hankalaa. Entinen aviopuoliso on myös kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes ositus on toimitettu loppuun.

Omaisuus jaetaan puolisoiden kesken tasan osituksella, mikäli puolisot eivät ole sopineet avioehtosopimuksella omaisuuden jakamisesta tai omaisuutta ei ole muutoin määrätty avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi. Mikäli taas puolisot ovat sopineet omaisuuden jakamisesta avioehtosopimuksella tai omaisuus on määrätty muutoin avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi, toimitetaan ositus ja/tai omaisuuden erottelu sopimuksen mukaisesti. Omaisuuden erottelu toimitetaan silloin, kun puolisoiden avio-oikeus on kokonaan poissuljettu avioehtosopimuksella.

Ositus toimitetaan siten, että kummankin puolison varat ja velat listataan, jolloin saadaan selville kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö. Avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella, jolloin saadaan selville avio-osan suuruus. Mikäli toisella puolisolla on enemmän omaisuutta, on avio-osat tasattava siten, että enemmän omistava maksaa vähemmän omistavalle puolisolle tasinkoa, jonka jälkeen kummallekin puolisolle jää avio-osan suuruinen määrä omaisuutta.

Sopimus
Sopimus omaisuuden erottelusta

Ositus ja omaisuuden erottelu voidaan suorittaa sopimuksella tai pesänjakajan toimituksessa.

Ositus ja omaisuuden erottelu voidaan suorittaa sopimuksella, mikäli kumpikin puolisoista siihen suostuu ja omaisuuden jakamisesta päästään sopimukseen. Mikäli puolisot eivät pääse sopimukseen omaisuuden jakamisesta tai toinen puoliso ei suostu sopimusjakoon, voi toinen puoliso hakea pesänjakajan määräämistä käräjäoikeudelta. Pesänjakaja suorittaa osituksen tai omaisuuden erottelun.

Joissain tapauksissa ositusta voidaan sovitella, mikäli se muutoin johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Osituksen sovittelu voi tulla kyseeseen, mikäli toinen osapuoli on saanut huomattavan perinnön tai avioliitto on kestänyt lyhyehkön ajan ja avio-oikeuden alainen omaisuus on suurelta osin toisen puolison nimissä.

Asianajajan puoleen on syytä kääntyä jo ositusta tai omaisuuden erottelua suunniteltaessa ja kysyä neuvoa. Autamme osapuolia yhdessä, kummankin niin halutessa,  neuvottelemalla kummankin osapuolen kanssa ja pyrkimällä löytämään ratkaisu, joka tyydyttää kumpaakin osapuolta sekä laatimalla ositussopimus. Sopimuksella toimitettu ositus on usein nopein ja kustannuksiltaan edullisin keino ratkaista asia lopullisesti. Vain toisen osapuolen avustajana toimimme myös ositusneuvotteluissa sekä mahdollisessa pesänjakajan toimituksessa. Toimimme käräjäoikeuden määräämänä puolueettomana pesänjakajana osituksissa ja omaisuuden erotteluissa.

Yhteiselämän lopettaminen
Yhteiselämän lopettaminen

Yhteiselämän lopettamista haetaan käräjäoikeudelta. Kumpi tahansa puolisoista voi hakea yhteiselän lopettamista tuomioistuimelta. Yhteiselämän lopettaminen ei vaadi perustetta, mutta sitä käytetään usein perheväkivallan seurauksena. Yhteiselämän lopettamisen yhteydessä tuomioistuin voi hakemuksesta päättää siitä, kumpi puolisoista saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa toinen muuttamaan pois. Asia ratkaistaan sen mukaan, kummalla katsotaan olevan suurempi tarve asuntoon. Tällöin myös asunnon omistava henkilö voi joutua muuttamaan siitä pois. Asuntoon jäävä puoliso voidaan myös oikeuttaa käyttämään asunnossa olevaa, toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta.

Yhteiselämän lopettamispäätös voidaan panna heti täytäntöön mahdollisesta valituksesta riippumatta ja se on voimassa toistaiseksi. Päätöstä voidaan myöhemmin muuttaa uudella hakemuksella, mikäli olosuhteet muuttuvat. Päätös raukeaa, kun puolisoiden välinen omaisuuden jako on saanut lainvoiman. Jos omaisuuden jakoa ei toimiteta, päätös raukeaa kahden vuoden kuluttua sen antamisesta.

OTA YHTEYTTÄ

Sanna Joki

Sanna Joki
Asianajaja, osakas

Ihan parasta, osaavaa, ihmisläheistä ja asiantuntevaa palvelua!!! Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta ⚘

Susanna

Asiantuntevaa palvelua!

Kirsi